Kuvernööri, joka tukee vahvasti tarvetta laatia julkisen talouden vakauttamissuunnitelma, joka on toteutettava nyt julkisen talouden saattamiseksi hallintaan, ennustaa korkojen jatkuvan tuntuvan nousun tulevissa kokouksissa. - EKP:n viimeinen kokous päätti alistua korkoihin puoli prosenttiyksikköä enemmän. Missä on katto niiden lisäämisen lopettamiseksi vai hiusneula? -Korot hidastuvat tasolle, joka varmistaa, että inflaatio palautuu 2 prosentin tavoitteelle keskipitkällä aikavälillä. Mikä tämä taso on? Todellinen epävarmuus on niin suuri, että tarkka suuntautuminen ei ole todella mahdollista. Mutta tällä hetkellä meillä olevien tietojen perusteella tämän tavoitteen saavuttamiseksi uskomme, että on tarpeen jatkaa merkittävästi kiinnostuksen kohteiden lisäämistä seuraavissa kokouksissa ja että kun se saavutetaan, meillä on tapana pysyä, että "terminaali" tasolle jonkin aikaa. Tärkein viesti on, että emme ole vielä saavuttaneet loppua. - Onko pankissa maksamatta jättämisen uhka? -On selvää, että korkojen nousu kasvattaa kauppojen ja yritysten rahoituskustannuksia sekä tulojen hidastuminen ja inflaatiosta johtuva reaalitulojen lasku heikentävät maksukykyä. Vaikutuksen suuruus riippuu sitten muun muassa talouden taantuman syvyydestä, inflaation jatkuvuudesta ja rahapolitiikan tukemiseen tarvittavasta määrästä. Rahoitusvakauden näkökulmasta olennainen viesti on, että säännöllisesti tekemämme stressitestit osoittavat, että pankkisektorin vakavaraisuus säilyy riittävällä tasolla sekä epäsuotuisissa skenaarioissa että epäsuotuisissa skenaarioissa. kokonaisuuksia. Älkäämme unohtako, että tämä vastustuskyky johtuu suurelta osin sääntelyuudistusten täytäntöönpanosta maailmanlaajuisesti ja Espanjan tapauksessa viime vuosikymmenen rakennemuutoksesta. -Eikö olisi loogista, että pankit palkitsevat jälleen talletuksia? – Havaitsemme, että talletusten palkkiot ovat tuskin nousseet ja rahamarkkinakorkojen nousun siirtyminen kotitalouksien ja yritysten velan kustannuksiin on hitaampaa kuin aikaisemmissa nousujaksoissa. Ensimmäinen liittyisi siihen, että aloitimme alun perin negatiivisista koroista, joita ei ollut suurelta osin siirretty talletuksiin, sekä pankkijärjestelmän runsaaseen likviditeettiin ja talletusten korkeisiin suhteisiin luottoihin. Odotamme kuitenkin käännösten lisääntyvän asteittain sekä luottokulujen että talletusten osalta. Samaan aikaan säästäjät käyttävät jo vaihtoehtoisia välineitä säästämisen kannattavuuden parantamiseksi. – Rahapolitiikasta verotukseen. Meillä on nyt kolme uutta veroa. Mitä vaikutuksia niillä on Espanjaan suurille omaisuuksille, pankeille ja energisille? – Meillä ei ole vielä arviota sen vaikutuksista. Joka tapauksessa haluan korostaa verojärjestelmän osalta sitä, että mielestäni vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että sitä on tarkasteltava kattavasti sen keruukapasiteetin ja tehokkuuden parantamiseksi. Mukana on myös kattava julkisten menojen tarkastelu. Niissä tarkastellaan julkisen talouden vakauttamisprosessin perusosaa, johon viittasin aiemmin. Vertailu muihin naapurimaihin voi toimia ohjeena. Ja tämä vertailu osoittaa, että Espanja kerää keskimäärin vähemmän kuin muut maat. Kun analysoimme, miksi keräämme vähemmän, se ei johdu niinkään alhaisemmista marginaalikoroista, vaan pikemminkin vähennysten, bonuksien jne. vaikutuksesta, jotka johtavat todellisten keskimääräisten korkojen alenemiseen. Ja koostumuksen perusteella Espanja kerää vähemmän kulutusveroa ja ympäristöveroa. Tämä diagnoosi voi olla hyvä lähtökohta uudistukselle. Sisällyttämällä tietysti riittäväksi katsotut uudelleenjakokriteerit. Ja lopuksi on erittäin tärkeää pitää mielessä, että kun otetaan huomioon taloutemme korkea kansainvälinen yhdentyminen, joidenkin verolukujen keruukyky riippuu suuresti verotuksen kansainvälisen koordinoinnin asteesta. Siksi OECD/G-20:ssa ja EU:ssa tehdyt kansainväliset verosopimukset yhtiöverotuksen ja digitaalisen toiminnan verotuksen osalta ovat niin tärkeitä.
