Viime aikoina toivotut hyvän hallintotavan ja avoimuuden ideaalit ovat muuttuneet haasteiksi, jotka ovat nyt luonteeltaan maailmanlaajuisia. Hallituksen etujen odotetaan tuottavan a hallinto on avoimempaa väestöllesekä ahkerampi, vastuullisempi ja tehokkaampi.
Tällä haluamme heijastaa, että julkinen palvelu on viime aikoina lisännyt tietoisuutta tarpeesta luoda hyvä hallitus, jolla on tietyllä tavalla pääsy tietoihin tehokkaampi ja avoimempi ja siksi näistä elementeistä on tullut osa perustaa suurelle osalle ohjelmia, joita toteutetaan hallinnon eri vaiheissa.
Tämän haasteen perusteella Espanja on siirtynyt avoimuutta, tiedon saatavuutta ja hyvää hallintotapaa koskevalle 19. joulukuuta annetulle laille 2013/9, joka on tärkein tässä artikkelissa kehitettävä aihe, jotta se voidaan esittää selkeästi ja selkeästi. tarkka tapa, mikä perustuu tähän lakiin.
Mikä on avoimuuden ja hyvän hallintotavan laki?
Espanjan läpinäkyvyyslaki on asetus, jonka päätavoitteena on vahvistaa kansalaisten oikeutta saada tietoa suoritetusta julkisesta toiminnasta, säännellä ja taata oikeus tutustua näihin suhteellisiin tietoihin sekä toimintaan ja määritä edellä esitetyn perusteella velvoitteet, joita hyvän hallituksen on hoidettava ja noudatettava, koska ne ovat vastuullisia ja julkisia takaajia. Tämän lain koko nimi on Laki 19/2013, 9. joulukuuta, avoimuudesta, julkisen tiedon saatavuudesta ja hyvästä hallinnosta.
Kenelle tätä lakia avoimuudesta, julkisen tiedon saatavuudesta ja hyvästä hallinnosta sovelletaan?
Tätä lakia sovelletaan kaikkiin julkishallintoihin ja kaikkiin julkisen sektorin muodostaviin julkishallintoihin sekä muun tyyppisiin laitoksiin, kuten:
- Hänen majesteettinsa kuninkaan talo.
- Oikeuslaitoksen yleisneuvosto.
- Perustuslakituomioistuin.
- Varajäsenet kokoontuvat.
- Senaatti.
- Espanjan keskuspankki.
- Oikeusasiamies.
- Tilintarkastustuomioistuin.
- Talous- ja sosiaalineuvosto.
- Kaikki ne itsenäiset analogiset instituutiot, jotka liittyvät toisiinsa hallinto-oikeuden piiriin.
Mikä on oikeus saada julkista tietoa?
Tämä on oikeus saada julkista tietoa perustuslain sen 105 artiklan b alakohdan mukaisilla erityisehdoilla, ottaen julkisen tiedon perustaksi kaiken sisällön ja asiakirjat niiden tuesta tai muodosta riippumatta. hallinnolle ja jotka on valmistettu tai hankittu tehtäviään hoitaessaan.
Mikä on avoimuuden ja hyvän hallintotavan neuvosto?
Avoimuuden ja hyvän hallintotavan neuvosto on riippumaton julkinen elin, jolla on oma oikeushenkilöllisyys ja jonka päätavoitteena on edistää kaiken julkiseen toimintaan liittyvää avoimuutta ja siten pystyä varmistamaan mainontaa koskevien velvoitteiden noudattaminen. oikeus saada julkista tietoa ja siten taata hyvän hallintotavan asiaankuuluvien hallintomääräysten noudattaminen.
Mistä aktiivinen mainonta on?
Aktiivinen mainonta perustuu julkaisemiseen säännöllisesti ja päivittämällä kaikki tiedot, jotka ovat kiinnostavia julkisen palvelun toiminnasta, jotta tällä tavoin voidaan taata avoimuuslain parempi toiminta ja soveltaminen.
Mitä muutoksia tähän avoimuutta, julkisen tiedon saatavuutta ja hyvää hallintotapaa koskevaan lakiin on tehty?
- 28 artiklan kirjaimia f ja n) on muutettu sopimuksen kolmannella loppumääräyksellä Orgaaninen laki 9/2013, annettu 20. joulukuuta, kaupallisen velan valvonnasta julkisella sektorilla.
- Artikla 6 a on sisällytetty ja 1 artiklan 15 kohtaa on muutettu 3. joulukuuta annetulla orgaanisen lain 2018/5 yhdennellätoista viimeisellä säännöksellä, joka koskee henkilötietojen suojaa ja digitaalisten oikeuksien takaamista.
Mitkä ovat avoimuuden ja hyvän hallintotavan neuvoston päätehtävät?
Avoimuutta, julkisen tiedon saatavuutta ja hyvää hallintotapaa koskevan lain 38 §: n ja 3. lokakuuta annetun kuninkaan asetuksen 919/2014 31 §: n mukaan avoimuuden ja hyvän hallintotavan neuvoston tehtävät vahvistetaan seuraavasti:
- Hyväksytään kaikki asiaankuuluvat suositukset avoimuuslakiin sisältyvien velvoitteiden paremman toiminnan varmistamiseksi.
- Antaa neuvoja avoimuuteen, julkisen tiedon saatavuuteen ja hyvään hallintotapaan liittyvissä kysymyksissä.
- Ylläpidä ajantasaista tietoa valtiollisista sääntelyhankkeista, jotka on kehitetty avoimuuslain, julkisen tiedon saatavuuden ja hyvän hallintotavan lain mukaan tai jotka liittyvät kyseiseen kohteeseen.
- Arvioi läpinäkyvyyttä, julkisen tiedon saatavuutta ja hyvää hallintotapaa koskevan lain soveltamisaste antamalla vuosikertomus, jossa täsmennetään kaikki tiedot ennakoitujen velvoitteiden täyttämisestä ja joka esitetään yleisissä tuomioistuimissa.
- Edistetään luonnosten, suuntaviivojen, suositusten ja kehitysstandardien valmistelua avoimuuden, julkisen tiedon saatavuuden ja hyvän hallintotavan alalla toteutetuista hyvistä käytännöistä.
- Edistetään myös kaikkia koulutus- ja tiedotustoimia avoimuuden laissa säänneltyjen asioiden, julkisen tiedon saatavuuden ja hyvän hallintotavan parantamiseksi.
- Tee yhteistyötä samanlaisten elinten kanssa, jotka vastaavat asiaan liittyvistä asioista tai jotka ovat omia.
- Kaikki ne, jotka sille kuuluvat laki- tai sääntelyaseman perusteella.
Mitkä ovat avoimuuden ja hyvän hallintotavan neuvoston perusperiaatteet?
Autonomia:
- Avoimuuden ja hyvän hallintotavan neuvostolla on kyky toimia itsenäisesti ja riippumattomasti tehtäviään suorittaessaan, koska sillä on oma oikeushenkilöllisyys ja täysi toimintakyky.
- Avoimuuden ja hyvän hallintotavan neuvoston puheenjohtaja voi hoitaa kantaansa ehdottomasti omistautuneena, täysin itsenäisesti ja täysin objektiivisesti, koska hän ei ole autoritaarisen mandaatin alainen eikä saa ohjeita miltään viranomaiselta.
avoimuus:
- Täydellisen avoimuuden osoittamiseksi kaikki neuvostossa tehdyt päätöslauselmat, jotka koskevat asiaankuuluvia muutoksia, jotka on muutettava, ja henkilötietojen ennakkotarkoituksessa, julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. virallisilla verkkosivuilla ja avoimuusportaalissa.
- Yhteenveto hallituksen vuosikertomuksesta julkaistaan "Valtion virallinen uutiskirje", Tämän tarkoituksena on kiinnittää erityistä huomiota siihen, kuinka hallinto noudattaa avoimuutta, julkisten tietojen saatavuutta ja hyvää hallintotapaa koskevan lain säännöksiä.
Kansalaisten osallistuminen:
- Avoimuus- ja hyvän hallintotavan neuvoston on vakiintuneiden osallistumiskanavien kautta tehtävä yhteistyötä kansalaisten kanssa, jotta se voi hoitaa tehtävänsä paremmin ja edistää siten avoimuutta ja hyvää hallintotapaa koskevien määräysten noudattamista.
vastuullisuutta:
- Avoimuuden ja hyvän hallintotavan neuvosto näyttää vuosittain yleiset tuomioistuimet, selvitykset suoritettujen toimien kehityksestä ja siitä, missä määrin lain mukaisia säännöksiä noudatetaan.
- Avoimuuden ja hyvän hallintotavan neuvoston puheenjohtajan on oltava läsnä vastaavan komission edessä raportoimaan raportista niin monta kertaa kuin tarpeen tai vaaditaan.
yhteistyö:
- Avoimuus- ja hyvän hallintotavan neuvoston on kutsuttava säännöllisesti ja vähintään vuosittain koolle kokoukset, jotka on perustettu alueellisella tasolla perustettujen elinten edustajien kanssa vastaavien tehtävien hoitamiseksi kuin neuvostolle uskotut.
- Avoimuutta ja hyvää hallintotapaa käsittelevä neuvosto voi tehdä yhteistyösopimuksia itsehallintoalueiden ja paikallisten yhteisöjen kanssa sellaisten vaatimusten ratkaisemiseksi, jotka voivat syntyä käyttöoikeuden nimenomaisen tai oletetun epäämisen vuoksi.
- Se voi myös tehdä yhteistyösopimuksia kaikkien niiden julkishallintojen, sosiaalisten organisaatioiden, yliopistojen, koulutuskeskusten ja muiden kansallisten tai kansainvälisten järjestöjen kanssa, joissa harjoitetaan hyvään hallintotapaan ja sen avoimuuteen liittyviä toimia.
toiminta:
- Kaikkien avoimuutta ja hyvää hallintotapaa käsittelevän neuvoston toimittamien tietojen on oltava esteettömyyden periaatteen mukaisia, erityisesti vammaisten henkilöiden osalta.
- Neuvoston levittämät tiedot ovat 4. tammikuuta annetulla asetuksella 2010/8 hyväksytyn kansallisen käyttämättömän järjestelmän ja yhteentoimivuuden teknisten standardien mukaisia.
- Kannustetaan, että kaikki neuvoston tiedot julkaistaan sellaisessa muodossa, että niiden uudelleenkäyttö on mahdollista.
